Aika on viilettänyt ohitse näinä viime päivinä.  Lauantaina saimme Olli-Pekan ja Ilkan tänne töihin ja niitä sitten he tekivätkin käytännöllisesti katsoen päivät ja yöt.  Me muut vain ihmettelimme ja katselimme.  Web-radion luominen ei ole totisesti helppoa!  Monta kurvia on tiessä, kun kielikin on vielä arabia.  Radio lähettää tällä hetkellä jo koeohjelmaa toistaiseksi.  Vielä en osaa antaa ohjetta kuinka internetiin pääsee kuuntelemaan, mutta annan sen sitten myöhemmin.  Rukoilkaa, että Herra antaa Olli-Pekalle ja Ilkalle aina tarvittavan viisauden, jos ongelmia tulee eteen.

Lauantaina

Heinäkuussa Marseilleen on tulossa tunnettu evankelista nimeltään Louis Palao Etelä-Amerikasta (maata en nyt muista).  Hän on hyvin tunnettu ainakin ranskaa-, espanjaa- ja portugalia puhuvissa maissa.  Pyrkimyksenämme on organisoida ennen hänen tuloaan mahdollisimman runsas tiedotus muslimien keskuudessa tapahtumista ja mahdollinen puheiden kääntäminen arabiankielelle.  Kyseessä ei ole pelkkä evankelioimistilaisuus, vaan samaan aikaan Marseillessa järjestetään mahdollisimman monenlaisia juhlatilaisuuksia koko kyseisen viikonlopun aikana.  Kaupunki ja sen johtajat pyritään myös saamaan mukaan järjestelyihin nimekkäillä vierailla jne

Viime lauantaina oli ensimmäinen tilaisuus, johon kutsuimme kaikki lähiseudun kristityt arabit, jotta voisimme yhdessä luoda suunnitelmia.  Heitä tulikin laajaltakin alueelta, vaikka täkäläisittäin sää oli erittäin huono ja moni vielä jäi tulematta sen takia.

Yksi kokousvieraista oli ystävämme Nadia.  Hän on kristitty, jonka olemme tunteneet monet vuodet.  Hän on tasapainoinen kolmen lapsen äiti tänä päivänä.  Hän on kirjoittanut kirjan, jota luen parhaillaan, jossa hän kertoo hirvittävistä elämänvaiheistaan.  Nadia on algerialainen, jota äiti vihasi ja isä raiskasi jo ihan lapsesta lähtien.  Lopulta Nadia päätyi kadulle, jolta ei olisi noussut ilman Jumalaa.  Sosiaalityöntekijä kertoi hänelle ihmeitä tekevästä Jeesuksesta.  Ja vain ihme on voinut parantaa valtavat haavat ja antaa vielä anteeksiannon vanhemmille, jotka ne veriset vammat olivat häneen jättäneet.  Aion kirjoittaa tässä blogissa pieniä osasia Nadian kirjasta, kunhan löydän sopivia kohtia.

Paikalla oli ensimmäistä kertaa turkkilaisrouva pienen vauvansa kera.  Hän oli aivan yllättävä henkilö, koska ketään tuntematta ilmestyi paikalle, oli tilaisuuden ajan ja lopuksi vielä halusi turkinkielisen raamatun, joka meiltä löytyi.  Rukoilkaa hänen puolestaan.  Hän lupasi osallistua jumalanpalvelukseen ja muihinkin seurakunnan tilaisuuksiin.

Sunnuntai

David saarnasi evankelisessa kirkossa, joka on arabikorttelin vieressä.  Iltapäivällä hän puhui evankelioimistilaisuudessa, joka oli järjestetty erityisesti arabeja ajatellen.  Nadia kertoi myös omasta elämästään, joka kosketti myös ranskalaisia.  Lasten raiskaaminen ja heidän hyväksikäyttönsä oman perheen tai suvun piirissä tuntuu olevan ilmiö, joka on täällä Ranskassakin melko yleistä.  Siitä ei vain puhuta, koska jopa syytön uhri kokee tilansa hirvittävän häpeälliseksi puhumattakaan perheen häpeästä.  Nadia todisti selkeästi vain Jumalan kosketuksen pystyvän antamaan parantumisen ja lohdun.

David Cohen 

Ei ole ollut aikaisemmin tilaa ehkä kirjeissä kertoa tästä rakkaasta ystävästä, jonka nimi ilmaisee hyvin selkeästi hänen juutalaistaustansa.  En jaksa muistaa kuinka kaikki sai alkunsa, mutta jo pitkään David vaimonsa kera on ollut paikalla jokaisessa tilaisuudessa, jonka olemme järjestäneet.  Niinpä hän oli lauantainakin vaimonsa ja Corinne-nimisen seurakuntalaisensa kanssa tilaisuudessamme.

Herra Cohen on messiaanisen juutalaisseurakunnan pastori.  Heidän uusi toimitilansa vihitään käyttöön lauantaina ja luonnollisesti olemme kutsuvieraita.  Kerron tästä, koska se mielestäni ilmaisee niin loistavasti Jeesuksen aikaansaaman veljeyden kaikkien rajojen yli.  Jeesuksen rakkaus on suuria tekevä.  Juutalaiset ja arabit taistelevat keskenään ja vain Kristuksessa on ratkaisu, jota kuitenkaan tämä maailma ei ota vastaan.

Omia asioita

Itse olen maanantaina, itsenäisyyspäivänä, menossa kaihileikkaukseen klo 17.30.  Tämä tuli kuvioihin runsaan viikon varoitusajalla.  Olen pitkittänyt leikkaukseen menoa, koska aikaa ei ole muka ollut.  Nyt on vähän niin, että en oikein uskalla enää autoakaan ajaa, joten nyt mennään.  

Olen siirtänyt leikkausta myös siksi, että toisen silmän kaihileikkauksen jälkeen kärsin miltei kolme kuukautta silmäsärystä ja hyvin heikosta näöstä silmätulehduksen takia.  Alitajunnassani varmaankin on koko ajan pinnalla se, että joudun taas odottamaan kuukausia, ennen kuin näkö palaa.  Rukoilethan puolestani, että tällä kerralla selviäisin ilman näitä jälkiongelmia.

Salima

Tämäkin on jäänyt kertomatta...  Suomessa ollessamme olemme kertoneet teille nuoresta naisesta, jonka vanhemmat pakottivat avioliittoon, kun tuli tiedoksi Saliman olevan kristityn.  Avioliittoon liittyi myös se, että hääyönä naisen oma äiti ja täti sitoivat Saliman vuoteeseen, että tämä ei pääsisi miestään pakoon.

Nykyään Salima asuu Vitrolles'issa, jossa siis me teemme työtä.  Hän on löytänyt oman paikkansa seurakunnassa, josta kerroin tässä ylhäällä.  Jumala on siunannut häntä antamalla hänelle ilmaisen kodin ja ystävyyden vanhemman mieshenkilön kautta, joka on Salimalle kuin uusi isä.

Salima käy viikottain sekä psykologin että puheterapeutin luona, koska eletyt tapahtumat ovat jättäneet kipeät jälkensä häneen.  Myös hänen rakkautensa vanhempiaan ja sisaruksiaan kohtaan ei ole vähentynyt.  Salima kaipaa heitä kaikesta huolimatta.  Rukoilettehan, että hän voisi löytää kaikin tavoin tasapainon elämäänsä.