Kirjoitan nyt keskustelumuodossa puhelulinsoiton, jonka saimme eilen.

David: Haloo.

Mies: Soitan sinulle Tunisiasta.  Olen hyvin vanha radiokuuntelija.  Olen kuunnellut "Armon hetki" -ohjelmaasi jo hyvin kauan.  Aikaa on siitä, kun olen kääntynyt kristityksikin.  Vaikka kuinka olen tiennyt puhelinnumerosi kaikki nämä vuodet, ei ole tullut vaan soitetuksi...

D: No, mikäs sai sinut sitten soittamaan nyt?

Tunisialainen mies (hyvin rauhallisesti): Pääsin juuri vankilasta, jossa olin kuusi kuukautta.  Naapurini olivat ilmoittaneet poliisille, että olen kristitty.  Poliisi tuli ja löysi tietysti minulta Raamatun, hengellisiä kasetteja ja myös erilaisia kristillisiä lentolehtisiä.  Tämä sitten teki sen, että jouduin vankilaan.  Olin siellä kuusi kuukautta.  Otin itselleni asianajajan, mistä syystä pääsin ehkä pois vankilasta ennemmin kuin oli määrä.

D: Kuinka sinä voit?

T: Soitan sinulle, jos voisit lähettää minulle arabiankielisen kalenterin.

D: Lähetän kyllä, ilman muuta.  Mutta miten se sinun vankeusaikasi meni?

T: Kuule, olin vankilassa hyvästä syystä.  En ollut siellä varkaudesta tai muusta sellaisesta.  Olin siellä Jeesuksen tähden.

D (ison hiljaisuuden jälkeen): Soitat varmaan omasta kännykästäsi tai ainakin siltä puhelinnumero näyttää.  Lähetän sinulle kalenterin ja soitan sinulle, että sinun ei tarvitse maksaa itse koko puhelua.

T: Kiitos paljon!